Sata vuotta lähetystyötä Japanissa
Kohta kukkii kirsikkapuu ilmestyi vuonna 2000, jolloin tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun ensimmäiset Evankeliumiyhdistyksen lähetit lähtivät Japaniin. Kirja koostuu useiden eri aikoina maassa työskennelleiden lähettien kirjoituksista, joissa he avaavat monia eri näkökulmia Japaniin.
Millaista on lähteä ja jättää kaikki, opetella vaikeaa kieltä ja muutenkin tulla kuin lapseksi jälleen, kun uudessa maassa ei osaa eikä ymmärrä juuri mitään? Millaista on lähetin arki, sen ilot ja surut, millaista seurakuntatyö maassa, jossa kristittyjä on satojen vuosien lähetystyön jälkeenkin vain yksi prosentti väestöstä?
Kaikista näistä käytännön elämän kokemuksista ja paikallisten ihmisten kohtaamisista oli kiinnostavaa lukea. Avartavaa oli myös kaikki yleistieto Japanista, kuten sen uskonnoista, lähinnä shintolaisuudesta ja buddhalaisuudesta, mutta hiukan myös paikallisista uususkonnoista, jotka olivat alkaneet kiehtoa monia japanilaisia. Näissä on mitä oudoimpia lahkoja, yhtenä niistä Korkein totuus, joka vuonna 1995 teki myrkkykaasuiskun Tokion metrossa.
Miksi esimerkiksi buddhalaisuus, joka on sekin tullut muualta, on muuttunut japanilaiseksi uskonnoksi, mutta kristinusko ei? Miksi jopa hämäräperäiset uususkonnot kiinnostavat japanilaisia enemmän kuin kristinusko? Kirja kertoo taustaa kaikelle tälle aina siitä alkaen, kun Fransiskus Xavier aloitti lähetystyön Japanissa 1500-luvulla. Hän teki kaikki mahdolliset kulttuuriset virheet lähestyessään japanilaisia. Xavier sai heidät häpeämään itseään, mikä on paha asia maassa, jossa on häpeän, ei synnin kulttuuri. Myös pitkään jatkuneet kristittyjen vainot ilmeisesti saavat ilmeisesti vieläkin japanilaiset arastelemaan kristinuskoa. Ja vainajien palvonta sitoo perheet, suvut ja niiden yksittäiset jäsenet tiukasti vanhoihin perinteisiin.
Tämä kaikki ja paljon muuta tässä kirjassa, joka yli 20 vuotta vanhana ei toki kerro ihan viimeisimmästä kehityksestä, mutta paljon tästäkin oppii Japanista ja työstä siellä. Ehdottomasti antoisaa luettavaa Japanista kiinnostuneille!
Yhä lyövät aallot
rantaan Nipponin.
Yhä palvoo kansa vainajiaan,
yhä tuijottavat temppeleissään
mykät jumalat.
Eikä muita lähtijöitä.
Lähtevät ne heikot,
jotka ovat
Herran suuruudesta voiman saaneet,
lähtevät vain
pyhän tulen koskettamat.
Eeva Takalan runosta Entä jos käsky on mahdoton?
SLEY-Kirjat Oy 2000
144 sivua
Kannen kuva Tuula Sääksi
Kannen suunnittelu Leena Seppänen
Ei kuki kirsikkapuu, kun satelee räntää :)
VastaaPoistaTämä kirja menee varaukseen. Minulla on urakka, kun lippusista ja lappusista kokoilen vihkoon kiiinnostavia kirjailijoita ja kirjojen nimiä.
Vai sataa teillä räntää. Täällä ainakin tällä hetkellä aurinko paistaa. Kirsikkapuu ja monet muut puut ovat vieläkin vihreinä, kun on ollut niin lämmin syksy. Onhan sitä ruskaakin, mutta kovin vähän.
PoistaKiva kuulla, että kiinnostuit tästä kirjasta. Japani on kyllä kiinnostava maa.