David Jeremiah: Rohkaisemisen voima

Suomentanut Sanna Pennanen 

Kuukausi sitten luin Donald Bubnan kirjan Rohkaisun voima. Nyt lukuvuoroon pääsi toisen amerikkalaisen pastorin, David Jeremiahin Rohkaisemisen voima. 

Bubna-postauksessani kerroin, että parikymmentä vuotta sitten pidin enemmän tästä Jeremiahin kirjasta. Mutta hassu juttu: eri lukukerroilla kokemus voi olla erilainen. Ehkä Bubnan kirja oli nyt liian tuoreessa muistissa, ja ehkä muutenkin minusta tuntui, että kaikki, mitä Jeremiah kirjoitti, oli jo kovin tuttua. Hyvää asiaa, mutta itselleni ei mitään erityisen uutta eikä mullistavaa. Monen muun kohdalla tilanne voi kuitenkin olla toinen, ja ihastuinhan itsekin tähän kirjaan silloin nuorempana. Elämäntilannekin voi vaikuttaa; ehkä elämässäni oli silloin ensimmäisellä lukukerralla sellainen vaihe, johon juuri Jeremiahilla oli paljon annettavaa. 

Kirja lähtee liikkeelle siitä, että ihmisten suurin tarve on antaa ja saada rakkautta. Rakkaus on meille jopa niin tärkeää, että: 

Kuuluisa amerikkalainen psykiatri Karl Menninger havaitsi, että ihmiset, jotka pystyvät antamaan ja vastaanottamaan rakkautta, toipuvat sairauksista muita nopeammin. 

Jeremiah toteaa, että sanakirjan mukaan rohkaiseminen tarkoittaa luoda uutta rohkeutta, taisteluhenkeä ja toivoa. Eräs aivosyöpään sairastunut henkilö puolestaan kertoi saaneensa "ystäväterapiaa". Tällaisesta ystäväterapiasta Jeremiah kirjoittaa. Ja myös siitä toivon luomisesta. 

Kuten Donald Bubna, myös David Jeremiah kertoo kirjoittamisen merkityksestä rohkaisemisessa. Puhutut sanat voivat unohtua, mutta kirjoitetut sanat pysyvät, ja niihin voi aina palata. Rohkaisevaa on jo se, että joku on nähnyt niin paljon vaivaa, että on istunut kirjoittamaan kirjeen tai kortin. 

Kirjoittamalla rohkaiseva voi saada mielekkyyttä omaankin elämäänsä. Jeremiah kertoo eräästä 91-vuotiaasta isoäidistä, josta tuntui, ettei hänellä ollut enää syytä elää. Mutta sitten Jumala antoi hänelle ajatuksen kirjoittaa vangeille, ja tästä seurasi kirjeenvaihto satojen vankien kanssa. Se oli antoisaa ja rohkaisevaa molemmille osapuolille. Tuo isoäiti kertoi, että vangeille kirjoittaminen täytti hänen viimeiset päivänsä ilolla. Hänelle nuo hänen elämänsä viimeiset vuodet olivat lopulta kaikkein antoisimpia. 

Jeremiah käsittelee myös Raamatun tunnettua rohkaisijaa, Barnabasta - ja toisaalta Raamatun tunnettuja epäonnistujia kärsivän ihmisen kohtaamisessa. Hehän olivat tietysti Jobin ystävät. He osasivat lohduttaa niin kauan kuin pysyivät hiljaa, mutta kun he avasivat suunsa, silloin meni pieleen. 

Tärkeintä onkin vain kuunnella ja olla läsnä: 

Se, mitä olemme, on ihmisille usein paljon tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Se kuinka istumme, kuuntelemme ja otamme osaa heidän elämäänsä on usein käyttämiämme sanoja tärkeämpää. 

-- 

  Lohduttaminen ei ehkä olekaan sanoja, vaan sitä, että haluamme olla läsnä tuskan hetkellä ja ottaa osaa surevan murheeseen. 

Omat lukunsa kirjassa on rohkaisemiselle avioliitossa, lasten kasvattamisessa ja seurakunnassa. 

Nyt kun selasin kirjaa tätä postausta varten, olihan siellä paljon hyvää, vaikka en tällä lukukerralla olisi oikein jaksanut keskittyä kaikkeen. Jos rohkaiseminen kiinnostaa, kannattaa kyllä lukea myös tämä David Jeremiahin teos. 

Aika Oy 1998 

207 sivua 

Alkuteos: The Power of Encouragement (1997) 

Kannen kuva: Kuvapörssi Oy