Aune Krohnin suomennoksen nykyaikaistanut Reijo Huuskonen
Norjalainen pappi Ole Hallesby on kirjoittanut tämän rukouskirjojen klassikon jo melkein sata vuotta sitten. Lyhyissä alkusanoissaan hän kertoo haluavansa tarjota muutaman yksinkertaisen rivin väsyneille rukoilijoille. Hallesby tahtoo julistaa rukouksen evankeliumia tinkimättä rukouselämän laeista.
Kirjan alkupuoli olikin ihanan armollista rukouksen evankeliumia, ja oli sitä hiukan loppupuolellakin. Keskivaiheilla Hallesby jakaa sitten sitä lakia kirjoittaessaan rukoustyöstä (esirukouksesta), rukoustaistelusta, kurinalaisuudesta ja paastosta. Jos hän todella halusi suunnata kirjansa väsyneelle rukoilijalle, moni sellainen väsynyt voi kyllä väsyä entistä enemmän kaikesta siitä, mihin pitäisi pystyä.
Arvelen kyllä, ettei sellaista voimallista rukouselämää saa syntymään käskemällä. Kuten tunnettua, Jumalan laista ei saa voimaa hänen tahtonsa toteuttamiseen. Kyllä lain käskyjen kautta rukous voi alkaa tuntua entistä vaativammalta. Sen sijaan armo on lääke tähänkin. Jumalan armossa ja rakkaudessa on se voima, joka saa sydämet syttymään.
Siellä kirjan alkupuolella Hallesby kirjoittaa muun muassa siitä, miten me helposti luulemme, ettemme voi saada rukousvastauksia, kun meillä on niin heikko usko - tai ehkä tuntuu kuin ei olisi uskoa ollenkaan. On niin paljon epäilyksiä. Hallesby huomauttaa, että epäilyksiä kyllä tulee - niin kuin Raamatun henkilöillekin tuli - eivätkä ne tee uskoa tyhjäksi. Epäuskoa on vasta se, jos ei edes tahdota uskoa Jeesukseen ja tulla hänen luokseen. Usko taas on yksinkertaisesti sitä, että tullaan Jeesuksen luo ja kerrotaan asiamme hänelle.
Hallesbyn mukaan ensimmäinen ja varmin rukoilevan sielun tuntomerkki on avuttomuus. Hän rohkaisee:
Kuulehan, ystävä! Avuttomuutesi on paras rukouksesi. Se huutaa sydämestäsi Jumalan sydämeen paremmin kuin kaikki sanasi ja rukouksesi.
Tässä Hallesby vertaa äidin ja aivan pienen lapsen suhdetta. Vauva ei pysty pukemaan tarpeitaan sanoiksi; hän ei osaa kuin huutaa. Mutta äiti ymmärtää, mitä se huuto merkitsee. Eikä lapsen tarvitse edes huutaa, vaan jo hänen avuton riippuvuutensa on pyyntö, joka kohoaa kohti äidin sydäntä. Samoin meidänkin avuttomuutemme vetoaa Jumalan isänsydämeen, ja hän kuulee jatkuvasti tämän meidän rukouksemme ja tyydyttää tarpeitamme.
Ja vaikka lapsi ei kiitä äitiä, vaan nurisee ja on vaivaksi, silti äiti pitää huolta lapsestaan. Samoin meidän rakastava taivaallinen Isämme huolehtii meistä, hän, joka antaa aurinkonsa nousta niin pahoille kuin hyvillekin.
Kirjassa oli myös hienoja oivalluksia Kaanan häistä - siitä, miten Maria yksinkertaisesti vain kertoi puutteen Jeesukselle: heillä ei ole viiniä. Maria ei alkanut neuvoa, miten Jeesuksen pitäisi tilanne hoitaa, eikä varmasti arvannut, että hän muuttaisi veden viiniksi. Jumalan vastauksethan monesti yllättävät meidät. Maria vain kertoi tilanteen Jeesukselle ja luotti siihen, että Jeesus hoitaisi sen parhaalla mahdollisella tavalla. Meillähän on helposti taipumusta neuvoa ja jopa komennellakin Jumalaa, milloin ja miten hänen pitäisi mikäkin asia hoitaa. Hallesby toteaa, että levollisuus syntyisi siitä, kun osaisimme vain jättää asian Jeesukselle ja luottaa häneen.
Puhuttelevasti Hallesby kertoo myös eräästä rukoilijasta, jonka kautta monet jopa paranivat sairauksista. Tuo henkilö rukoili kuitenkin itse kullekin paranemista vain, jos se parhaiten kirkastaisi Jumalaa. Jos taas sairaus kirkastaisi Jumalaa, silloin hän pyysi, ettei sairaus paranisi. Meitäkin kirja neuvoo:
Pyydät sitten suuria tai pieniä asioita, niin sano Jumalalle: "Jos se kirkastaa nimeäsi, niin tee tämä vähäinen ihme ja auta minua. Mutta jollei se kirkasta nimeäsi, niin anna minun vain jäädä tähän pulaan. Ja anna minulle voimaa kirkastaa nimeäsi sitä tietä."
Ole Hallesby on aikoinaan ollut herätyskristillisyyden johtohahmoja, jota kuultiin laajalti Norjan rajojen ulkopuolellakin. Luonnollisesti myös hänen kirjassaan on paljon herätyskristillistä väriä.
Perussanoma 1994
161 sivua
Alkuteos: Fra bonnens verden (1927)
Kannen kuva: Eeva Aaltio-Lumivuori
Päällys: Hannu Kaukonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti