Roland H. Bainton: Joulukirja

Martti Lutherin ajatuksia joulun sanomasta 

Suomentanut Helinä Kuusiola 

Tähän kirjaan on koottu otteita Martti Lutherin jouluaiheisista saarnoista yli 30 vuoden ajalta. Takakannessa puhutaan jouluevankeliumiin liittyvistä saarnoista, mutta jos jouluevankeliumina pidetään lähinnä Luukkaan toista lukua, niin on Luther käsitellyt myös Matteuksen kertomia joulun ajan tapahtumia. 

Noita saarnaotteita on ryhmitelty kirjassa aihepiireittäin aikajärjestyksessä, alkaen enkelin ilmestymisestä Marialle ja päättyen Betlehemin lastenmurhaan sekä Marian, Joosefin ja Jeesuksen pakoon Egyptiin. Kun viimeisillä riveillä kaikki loppuu murhattuja lapsiaan surevien vanhempien lohduttomuuteen, on se aika raju loppu tällaiselle kirjalle. Mutta on aivan lopussa sitten vielä Enkeli taivaan -virren sanat palauttamassa ajatukset takaisin joulun ilosanomaan. 

Rajuhan se joulun sanomakin toisaalta on, koska siitä sai alkunsa tie, joka johti Jeesuksen ristille. Ja nöyryytyksen tie se oli jo syntymästä asti. Kirjan esipuheessa todetaankin: 

Miksi Jumala nöyrtyisi makaamaan aasin seimessä ja riippumaan ristillä? Seimi ja risti eivät Lutherilla ole koskaan kaukana toisistaan. Syntymä oli enemmän kuin vain herttainen idylli. Se tapahtui keskellä saastaa ja hirmuvallan pelkoa. Betlehem ennakoi Golgataa. 

Kun meillä on pyrkimys tehdä joulusta kiiltokuvaa, ensimmäinen joulu sen sijaan oli arkea ja vaatimattomia oloja. Lutherkin korostaa monessa kohdassa arjen ja arkisen työn merkitystä - sitä, että Jumala on läsnä juuri tavallisessa arjessa. Kun enkeli ilmestyi Marialle, Luther toteaa, että Maria saattoi hyvinkin hyöriä silloin kotiaskareissaan. Hän jatkaa: 

Enkelit tulevat useimmiten ihmisten luo näiden ollessa täyttämässä kutsumustaan ja hoitamassa virkaansa. Enkeli ilmestyi paimenille, jotka olivat paimentamassa laumaansa, Gideonille, kun tämä oli puimassa viljaa, Samsonin äidille tämän istuessa pellolla. 

Tämä rohkaisee meitäkin uskomaan, että Jumala on mukana ihan arkisen elämämme keskellä ja haluaa kohdata meitä siellä. 

Paimenten kohdalla Luther kiinnittää huomiota myös sanoihin: Paimenet palasivat. He eivät jättäneet kaikkea ja lähteneet esimerkiksi luostariin, vaan jatkoivat samaa vanhaa paimenen työtään. Eli kuten Luther sanoo, he eivät väheksyneet palvelutehtäväänsä, vaan jatkoivat uskollisina siitä, mihin olivat jääneet. 

Paimenista Luther huomioi myös kaksi muuta seikkaa. He noudattivat enkelin kehotusta ja lähtivät katsomaan Jeesusta - eli olivat kuuliaisia sanalle. Tämä oli uskon ensimmäinen hedelmä. Toiseksi heistä tuli sananjulistajia, kun he kertoivat kaikille tapaamilleen ihmisille, mitä lapsesta oli heille kerrottu. 

Luther suree sitä, että kun enkelit riemuitsivat Jeesuksen syntymästä, me taas emme koe ilon häivähdystäkään kuullessamme tuon sanoman: Katso, minä ilmoitan teille suuren ilon. Käyttäydymme kuin se olisi vain kylmä historiallinen tosiasia, joka ei sykähdytä meitä. Kunpa voisimmekin löytää aivan tuoreen jouluilon enkelin sanoman äärellä. 

Kirjassa on mukana paljon myös loppiaisen sanomaa, eli Lutherin ajatuksia idän tietäjistä. Ja Herodeksestakin. Tietäjien kohdalla puhutteleva ajatus on esimerkiksi tämä: 

Miksi tähti ei vienyt itämaan tietäjiä suoraan Betlehemiin, niin että heidän ei olisi tarvinnut tutkia pyhiä kirjoituksia? Koska Jumala halusi opettaa meille, että meidän tulee pitäytyä kaikessa Raamattuun eikä luottaa itseemme tai muiden petollisiin oppeihin. 

Herodeshan kyseli ylipapeilta ja kirjanoppineilta, missä Kristuksen piti syntyä, ja hänelle kerrottiin silloin Miikan kirjan profetiasta. Eli näin pelkkä tähti ei johdattanut tietäjiä, vaan Jumalan sana. Siksikin heidän piti ensin päätyä väärään paikkaan eli Jerusalemiin. 

Tässä vain joitakin hajanaisia poimintoja Joulukirjasta, jonka tekstit on valittu Roland H. Baintonin kääntämästä ja kokoamasta teoksesta Luther's Meditations on the Gospels. Kuvituksena on tunnettujen Lutherin aikalaisten puupiirroksia. 

Tämänkin kirjan äärellä joulun sanomasta avautuu paljon uutta ajateltavaa. 

Annetaan Lutherin sanoa vielä viimeinen sana: 

Kunpa ihminen voisi tämän lapsen vuoksi pitää kaikkea kultaa ja omaisuutta, kaikkea valtaa ja loistoa pimeytenä; jospa taivaan tähdet ja kaikki maailman aarteet ja kunnia eivät olisi mitään tämän lapsen rinnalla. Silloin osaisimme käyttää enkelin sanomaa oikein ja hyötyä siitä. 

SLEY-Kirjat 1985 

102 sivua 

Alkuteos: The Martin Luther Christmas Book 

Kannen suunnittelu: Jouko Jäntti 

Kannen kuvat: Albrecht Dürer (1471-1528)