Luin siis kirjasta vain vähän alkua, mutta olen kyllä lukenut tämän kirjan joskus aikaisemmin. Joten jos nyt joku olisi kiinnostunut etsimään käsiinsä tällaisen kirjan, kerron siitä jotain ylimalkaista.
Kirjassa paastoa lähestytään luterilaisesta näkökulmasta. Lukujen otsikot ovat seuraavat: Paasto Raamatussa ja kristillisessä perinteessä; Paasto arjessa, ihmisten keskellä; Paastonajan rukous- ja mietiskelykalenteri; Paaston vaikutus terveyteemme ja Paaston käytäntö. Aihetta käsitellään sekä hengellisestä, henkisestä että ruumiillisesta näkökulmasta; onhan ihminen kokonaisuus ja myös paasto vaikuttaa näihin kaikkiin osa-alueisiin. Luvun paaston terveysvaikutuksista on kirjoittanut lääkäri, joten hänellä on asiantuntemusta.
Paastonajan rukous- ja mietiskelykalenterin ovat laatineet Riitta Aaltonen ja Anna-Mari Kaskinen. Se sisältää rukouksia ja Raamatun jakeita sekä adventin ajan että pääsiäistä edeltävän paaston jokaiselle päivälle.
Kirjan lopussa on kirjallisuusluettelo, jos joku haluaa perehtyä paastoaiheeseen tarkemminkin. Lisäksi esitellään kirjoittajat, joita on yhteensä viisi eli jo otsikossa mainittujen kirjan toimittajien lisäksi kolme: kirjailija Anna-Mari Kaskinen, lääket.lis. Helena Mäkelä ja kirjailija Anna-Maija Raittila.
Kirjassa kerrotaan paastossa olevan sekä yksilöllinen että yhteisöllinen ulottuvuus, samoin kuin uskonelämässä yleensäkin. Ja määritellään paaston olevan sitä, että opitaan sanomaan joillekin asioille kyllä ja toisille ei. Joitain tällaisia hajanaisia ajatuksia jäi mieleeni siitä alkuosasta, jonka luin.
Loppuun ote kirjan alkupuolelta:
Paastokäytäntöä on sovellettu eri tavoin kirkkojen piirissä. Luterilaisissa tunnustuskirjoissa puhutaan kurinalaisen elämän merkityksestä kristillisessä kilvoituksessa. Siihen sisältyy ruumiin harjoittaminen, paasto ja työnteko. Tunnustuskirjoissa korostetaan kuitenkin sitä, ettei sellaisilla teoilla ansaita armoa.
Nykyään kirkoissa kristittyjä rohkaistaan sellaiseen paastokäytäntöön, joka soveltuu tämän ajan ihmisen elämänrytmiin. Näin vedotaan ennen kaikkea kunkin henkilökohtaiseen aloitteeseen. Jokainen antaa itse tilaa ja etsii muodon ja sisällön parannuksen ja luopumisen haasteelle. Joku täyttää tämän haasteen rajoittamalla syömistä ja juomista, toinen vähentämällä nautintoaineiden käyttöä. Joku osallistuu entistä säännöllisemmin kirkon jumalanpalveluselämään, joku sitoutuu sellaiseen kieltäytymisen muotoon, jolla on jokin sosiaalinen tavoite. Kieltäymyksen avulla säästetty raha voidaan esimerkiksi lahjoittaa johonkin tarkoitukseen lähimmäisten hyväksi.
Karas-Sana Oy 1995, 137 sivua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti