Lauri Huovinen: Kasteen lahja elämälle

Tämän isävainajalleni kuuluneen kirjan löysin lapsuudenkodistani. Se on ohut ja nopeasti luettu, mutta sen sivuille mahtuu silti paljon uusia näkökulmia kasteeseen. Jokaisesta kastekirjasta tuntuukin löytyvän aina jotain uutta.

Joitain kohtia tässä kirjassa en aivan ymmärtänyt, mutta enimmäkseen teksti oli ymmärrettävää, järkeenkäyvää ja hyvin Raamatulla perusteltua.

Huovinen kirjoittaa hyvin perisynnistä ja kasteen perustumisesta Jeesuksen sovitustyöhön. Hän kertoo myös, mitä tarkoittaa kastaminen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Yhdessä luvussa pohditaan kasteen ja uskon järjestystä ja todetaan, että toki järjestys voi vaihdella, mutta kastetta edeltävä usko oli Uudessa testamentissa mainituissa tapauksissakin ikävöivää, pelastusta halajavaa uskoa. Myös Huovinen toteaa, että jos pitäisi olla aivan varma, että on kastehetkellä ollut oikealla tavalla uskossa, joutuisi itsensä kastattamaan monta kertaa - kuten hänen tietääkseen jotkut ovat tehneetkin??

 Kirjassa verrataan Jumalan lapseksi ottamista valtion kansalaiseksi ottamiseen. Siinäkin henkilö itse on passiivinen, varsinkin jos on lapsi, mutta valtion hallitus toimii. Kansalaiseksi otettu sitten joko ymmärtää tai ei ymmärrä asian merkitystä ja elää tai ei elä valtion kansalaiselle sopivalla tavalla, mutta kansalainen hän kuitenkin on.

Huovinen kertoo siitä, miten Uusi testamentti jo kertoo lapsenkasteesta. Kun juutalaisuudessa lapset ympärileikattiin ja juutalaisessa proselyyttikasteessa lapsetkin kastettiin, olisihan tätä taustaa vasten Jeesus kieltänyt kastamasta lapsia, jos heitä ei olisi saanut kastaa. Sen sijaan hän kielsi niitä, jotka estelivät tuomasta lapsia hänen luokseen.

Suomalainen teologi Uuras Saarnivaara kirjoitti aikanaan kirjan, jossa hän kielsi lapsen uskon mahdollisuuden ja samalla oikeastaan lapsikasteenkin, mutta myöhemmin hänkin katui ja näki Raamatusta totuuden kasteasiasta. Tästäkin Huovisen kirjassa kerrotaan mielenkiintoisesti.

Kasteen toimitustapaa käsittelevässä luvussa todetaan, että kreikan verbi baptizoo ei tarkoita pelkästään upottamista, vaan myös valelemista, vihmomista ja niin edelleen. Kun esimerkiksi Jerusalemissa helluntaina kastettiin 3000 ihmistä, eihän siellä ollut lähimaillakaan niin paljon vettä, että heidät olisi voinut upottaa. Samoin yleisestikin Israelin alueella on monin paikoin niin vähän vettä, ettei upottaminen tuolloin olisi tullut aina kysymykseen.

Myös kirkkoisien todistuksia alkukirkon kasteopista voi lukea tästä kirjasta.

En paljasta kaikkia herkkupaloja kirjasta, jos joku haluaa lukea. Mutta esimerkiksi roomalaisesta katakombista on löytynyt pian ensimmäisen vuosisadan jälkeen tehty maalaus, joka vahvistaa, että alkuseurakunnan aikanakin kastettiin valelemalla. Siitäkin kirjassa kerrotaan tarkemmin.
'
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 1959, 67 sivua.