keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Maija & Hannu Nyman: Me mentiin naimisiin

Tämä kirja vuodelta 1983 mainostaa olevansa suunnattu sekä avioliittoa suunnitteleville että niille, jotka haluavat rikastuttaa suhdettaan. Nymaneilta olen aiemmin lukenut kirjan Amoria ja huumoria parisuhteeseen, ja jo tässä vanhemmassa kirjassa mainitaan nuo kyseiset Amor ja Humor.

Kirja lähtee liikkeelle avioliiton raamatullisista perusteista. Jopa siinä esitetään mielenkiintoinen ajatus, että koska Paavalin mukaan avioliiton on tarkoitus olla kuin Kristuksen ja seurakunnan suhde, niin myös siinä pätevät termit laki ja evankeliumi. Mies ei saa vaimolta vastarakkautta käskemällä ja alistamalla eli "lailla", vaan suhteen on perustuttava armoon ja vapauteen. Vapaus ei kuitenkaan ole puolisoiden vapautta toisistaan, vaan vapautta toisilleen.

Tyypillisiä avioliittokirjojen elementtejä tässäkin kirjassa ovat miehen ja naisen eroavaisuuksista puhuminen ja kommunikaatio. Toisaalta virkistävän erilainenkin näkökulma tarjotaan tuohon "ainaiseen puhumisen pakkoon". Eräs nainen oli avioliittoillan jälkeen tullut julistamaan Nymaneille, että hän ja hänen miehensä ainakin ovat aivan tarpeeksi onnellisia, vaikka eivät osaakaan puhua - eli lähinnä mies ei osaa. Vaimo kertoi kuitenkin hänen olevan hyvä mies, josta tiesi, että hän rakasti vaimoaan. Miksi siis ottaa stressiä jostain oikeaoppisesta kommunikaatiosta?!

Tuosta olen itse samaa mieltä. Emme minä ja puolisonikaan kaikessa elä täydellisesti niin kuin avioliittokirjat opettavat, ja silti olemme mielestäni tähän mennessä olleet ihan onnellisia. (No, nyt joku sanoo, että odottakaahan vain...! Ja saa sanoa ihan vapaasti.)

Kirjassa käsitellään myös parinkymmenen sivun verran seksiä ja seksuaalisuutta. Sen jälkeen myös perhesuunnittelua ja ehkäisyä käydään läpi melko perusteellisesti, mikä poikkeaa monista muista lukemistani avioliitto/parisuhdekirjoista.

Siihen, että jotkut eivät halua lapsia ollenkaan, kirjassa tunnutaan suhtautuvan hiukan tuomitsevasti, joskin ohimennen mainitaan terveydelliset syyt hyvänä perusteena.

Tiettyä ajan patinaahan tässä kirjassa jo on. Esimerkiksi AIDSia kerrotaan löytyneen maailmalta vasta muutamia kymmeniä tapauksia, ja nekin lähinnä Amerikassa. Puhelimenkin voi silloin vielä vetää irti seinästä, jos aviopari haluaa joskus olla rauhassa kotona. Taisipa myös löytyä maininta, että muuttoliike maalta kaupunkeihin on melkein kokonaan loppunut. Hmm... noiden aikojen jälkeen on jo omankin lapsuuden kotipaikkakuntani väkiluku vähentynyt parillatuhannella. Ikäluokkien pieneneminenkin tietysti vaikuttaa, mutta monet kyllä myös muuttavat kaupunkeihin nykyään.

Loppuun ajatus avioliiton "ympyrästä":

"Me olemme vain ihmisiä. Kiusauksia on jokaisella. Mutta oma asenteemme ratkaisee. Avioliitto on kuin ympyrä. Tätä vihkisormuskin kuvaa. Me elämme sen ympyrän sisällä, suojassa, toisilta turvassa. Avioliiton ympyrä suojelee rakkauttamme. Kuuluisa saksalainen teologi Dietrich Bonhoeffer sanoo vihkipuheessaan, jonka hän kirjoitti ollessaan natsien vankilassa: 'Teidän rakkautenne ei kannata avioliittoa, vaan tästedes kantaa avioliitto teidän rakkauttanne.'"

Kirjan lopussa on vielä kysymyksiä mietittäväksi omaan avioliittoon liittyen sekä neljä uskonelämän perusasiaa luettavaksi niille, jotka eivät vielä tunne Jeesusta.

Karas-Sana Oy 1983, 148 sivua

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti