torstai 20. huhtikuuta 2017

Mikael Sundkvist: Varhaiset kristityt

Tämä kirja on ilmestynyt osana "Tätä on kristinusko" -kirjasarjaa, jossa käsitellään kristinuskon alkuaikoja tutkimuksen valossa. Sarjan kirjat ovat eri kirjoittajien käsialaa. En ollut näihin kirjoihin itse ennen törmännyt, mutta kiinnostuin heti, kun löysin tämän "Varhaiset kristityt" -teoksen. Onhan todella mielenkiintoista saada tietää, mitä historialliset lähteet kertovat ensimmäisen vuosisadan kristityistä ja heidän elämästään.

Teos osoittautuikin sarjaan "pienet suuret kirjat" kuuluvaksi; nimittäin kooltaan se on pieni, mutta sisältää paljon tietoa. Alkukirkkoa käsitellään eri näkökulmista. Mikä oli sen suhde juutalaisuuteen? Entä kreikkalais-roomalaiseen maailmaan, jossa ensimmäiset kristityt elivät? Millainen oli heidän yhteiskunnallinen asemansa? Millaista oli kristittyjen perhe-elämä? Kirja käsittelee myös sinä aikana hyvin yleistä orjuutta ja kristittyjen suhdetta siihen, samoin naisen asemaa, ja tähän liittyen sivutaan myös virkakysymystä.

Kirjasta saikin paljon uutta tietoa ja näkökulmaa. Esimerkiksi alkuaikojen kristitythän kävivät vielä sekä synagogassa että kristillisessä seurakunnassa. Synagogassa kävijöitäkin oli monenlaisia: juutalaisia, kristityksi kääntyneitä juutalaisia, Jumalaa pelkääviä pakanoita jne... Kirjassa esitetään fiktiivisten henkilöiden kautta, millaisia eri henkilöitä diasporasynagogassa saattoi käydä.

Järisyttävää kristinusko oli orjille. Paavali kirjoitti eräässä kirjeessään, että Jeesus otti orjan muodon - mikä oli ennenkuulumatonta. Näin orjat saivat samastumiskohteen itsestään Jeesuksesta. Jeesus itse taas sanoi, että joka tahtoo teidän joukossanne tulla ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja.

Sen ajan ihmisten statukseen vaikuttivat monet eri asiat. Kristillisessä seurakunnassa oli mukana eniten keskiluokkaisia ihmisiä. Paavalikin teltantekijänä oli käsityöläinen eli keskiluokkaa - ei mikään kovin hohdokas ammatti. Mutta toisaalta hänellä oli Rooman kansalaisuus, mikä paransi hänen asemaansa.

Kiinnostavinta antia kirjassa olivat minusta kaikki ne kohdat, joissa viitattiin tuolta ajalta säilyneisiin kirjallisiin lähteisiin. Näitä ovat muun muassa jotkut historioitsijat ja kristillisistä lähteistä Apostolisten isien tekstit. Tällaisiin lähteisiin kun en ole aiemmin päässyt tutustumaan.

Otan lainauksen luvusta Yhteiskunnallinen asema:

"100-luvulla kirjoittanut kristinuskon arvostelija Celsus väitti kristittyjen koostuneen villakankaita tekevistä käsityöläisistä, suutareista ja pesulan työntekijöistä, naisista ja lapsista, orjista ja muista arvottomista. Myös kristilliset kirjoittajat 100-luvulla kuten Justinus ja Tatianus antavat samankaltaisen kuvan. Useimmat kristityt olivat heidän mukaansa niin sanottuja tavallisia ihmisiä.

--- Celsuksen parjaamat kristittyjen ammatit eivät olleet yläluokan eivätkä toisaalta aivan köyhimpienkään toimia. Ne vastaavat pikemmin kaupunkien niitä käsityöläisiä ja pienkauppiaita, joihin myös teltantekijä Paavali lukeutui. Yhteiskunnan ehdottomaan eliittiin kuuluvia ei näytä löytyneen varhaisesta kirkosta. Samaten maaseudun köyhät maanviljelijät tai kaupunkien kerjäläiset ja muut köyhimmät näyttävät puuttuneen kuvasta."

Kristinusko oli alkuaikoinaan lähinnä kaupunkiliike, ja juuri kaupungeista löytyivät nuo eliitin ja kaikkein köyhimpien väliin jäävät yhteiskuntaluokat. Toki seurakunnissa oli myös varakkaampia ihmisiä, jotka antoivat kotinsa seurakunnan käyttöön ja tukivat apostolien matkoja taloudellisesti.

Kirjan kirjoittaja Mikael Sundkvist on Uuden testamentin eksegetiikan tohtori, jonka tutkimusalaan kuuluu myös patristiikka. Hänen väitöskirjansa käsitteli Paavalin lakikäsitystä ja sen tulkintaa varhaiskristillisyydessä. Kirja onkin kirjoitettu tiedemiehen otteella ja on hyvin asiapitoinen.

Vähän hätkähdin siinä vaiheessa, kun Sundkvist totesi, että jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että Jeesuksen neitseestäsyntyminen on myöhempi rakennelma, joka on kehitetty Jeesuksen ainutlaatuisuuden korostamiseksi. Sundkvist vain totesi tämän ottamatta siihen itse kantaa (ainakaan muistaakseni). Mutta se on tietenkin tiedemiehen tyyli: esitellä vain, mitä näkemyksiä on olemassa.

Toisaalta naisen aseman ja virkakysymyksen kohdalla hän ottaa selkeämmin kantaa asioihin.

Kirjan lopussa Sundkvist toteaa:

"Kristillisen kirkon myöhempää mahtipontista historiaa ajatellen tuntuu joskus vaikealta aidosti tajuta, miten pienestä joukosta kristityissä vielä ensimmäisellä vuosisadalla oli kyse - muutamista tuhansista lähinnä Rooman valtakunnan suurkaupunkeja asettuneista ihmisistä. Tämä pieni joukko eli kuitenkin uskoaan sellaisella uskottavalla tavalla todeksi .... että näiden ensimmäisten kristittyjen voidaan katsoa muodostaneen perustan kaikelle heitä seuranneelle kristillisyydelle."

Suosittelen kirjaa: se todella avaa uusia näkökulmia varhaisten kristittyjen elämään. Lisäksi "jo silloin kristityt kohtasivat monet niistä kysymyksistä, joiden parissa kirkot tänään kamppailevat. Myös Rooman valtakunnan monikansallinen ja moniarvoinen ympäristö muistuttaa omaa, globalisoituvaa maailmaamme", Sundkvist kirjoittaa.

Kristittyjen vainot olivat muuten vielä ensimmäisellä vuosisadalla satunnaisia, mutta oheisessa takakannen kuvassa on kuitenkin ikthys Pyhän Sebastianin katakombeista Roomasta. Olisikin kiinnostavaa tietää enemmän siitä, miltä ajalta nämä katakombit sitten ovat, ja vainoista yleensäkin. Ehkä niistäkin on kirjallisuutta olemassa? Tosin kyllä tässäkin kirjassa myös vainoja sivuttiin jossain kohtaa.
Perussanoma Oy 2011, 180 sivua

2 kommenttia:

  1. Isä Mikael piti 1997-98 katekumeenikurssin, jolle osallistuin, siis valmistavaa opetusta ortodoksiseen kirkkoon liittyville. Tuo kirja on ollut lukulistallani pitempään, mutta jotenkin en jaksa nyt tarttua edes kevyempään kirjallisuuteen. Sellainen vaihe lukijanelämässäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, eipä sitä aina jaksa lukea mitään, ei edes kevyitä kirjoja. Joskus myöhemmin sitten taas lukeminen sujuu. Tämä kirja antoi kyllä paljon tietoa.

      Poista