Bo Giertz: Johanneksen ilmestys

Kiinnostuneena lukemaan lisää luterilaista opetusta lopunajoista luin tämänkin kirjan. Tässä Bo Giertz käy läpi ja selittää Johanneksen ilmestystä lyhyesti ja yksinkertaisesti. Ja myös hyvin asiallisesti ja kiihkottomasti.

Siitä tässä kirjassa pidinkin - tässä ei lähdetty rakentelemaan mitään omasta päästä keksittyjä teorioita, joita olisi sitten esitelty varmana totuutena. Ei mitään villejä veikkauksia suuntaan eikä toiseen. Giertz myöntää uudestaan ja uudestaan, että monen ennustuksen kohdalla emme voi vielä tietää, mitä ne tarkoittavat ja miten ne tulevat toteutumaan. Mutta joka elää, se näkee. Silloin kun on itse kunkin ennustuksen toteutumisen aika, kristityt kyllä varmasti tietävät, mistä on kysymys. Ja tietävät juuri sen verran kuin Jumala tahtoo ihmisen tietävän, ei enempää eikä vähempää.

Giertzin kirjassa ihailin hänen Raamatun tuntemustaan ja taustatietoaan. Hän ei esitä mitään mutu-tunteesta lähteviä arveluja tässä kirjassa.

Giertz kertoo Johanneksen saaneen ilmestyksensä aikana, jolloin kristittyjä kovasti vainottiin, ja siksi tämä ilmestys oli heille suureksi rohkaisuksi siitä, että joka vain kestää loppuun asti, pelastuu, ja paha saa ajallaan palkkansa.

Mielenkiintoinen oli ajatus, että historiassa tietyt asiat toistuvat sykleinä, joissa vain kerta kerralta pahuus lisääntyy, ja siksi jotain näistä ennustuksista on voitu monina aikoina nähdä toteutuvan, vaikka vielä odottavatkin ne viimeisten aikojen kaikkein pahimmat vaiheet. Mutta meille kristitylle nekin ovat rohkaisuna nostamaan päämme, sillä vapautuksemme on lähellä, kuten Jeesus sanoi.

Esimerkkinä Giertzin opetuksesta pieni pätkä kristittyjä monesti mietityttäneestä pedon luvusta:

Muutamat ovat sitäkin mieltä, ettei Johannes lainkaan kehota kuulijoitaan menemään kotiin laskemaan. Ehkä hän vain esittää heille kysymyksen: Mikä luku teistä on sopiva? Sitten hän antaa itse vastauksen: 666. Koska 7 oli Jumalan luku, oli 6 askelen siitä jäljessä, toistettiinpa se kuinka monta kertaa tahansa. Ja juuri tämä on tunnusomaista pedolle. Sen koko pelottava valta ei kuitenkaan riitä enempään kuin siihen, että se jää askelen Jumalasta jälkeen ja vetää lyhyemmän korren.

Mutta jälleen kristitty joutuu sanomaan: Sinä päivänä, kun meidän tarvitsee se tietää, me tulemme sen myös ymmärtämään. Sitä ennen arvailu on hyödytöntä.

SLEY-Kirjat Oy 1986, 133 sivua.