Eero Huovinen: Uusi ilo - Pääsiäisen evankeliumi

Tässä toinen pääsiäisen ajan lukuvinkki. Edellinen lukemani kirja, Lauri Huovisen Katso ihmistä, keskittyi Kristuksen kärsimyshistoriaan. Nyt puolestaan Laurin poika Eero Huovinen (Helsingin emerituspiispa ja teologian tohtori) käsittelee - kuten jo hänen teoksensa nimestä Uusi ilo voi päätellä - lähinnä ylösnousemusta. Mutta aluksi hiukan myös sitä aikaa, kun Jeesus oli haudassa ja "astui alas tuonelaan". 

Kirjan mietteet ovat syntyneet pääsiäisyön messuihin valmistautumisesta ja niiden viettämisestä. 

Aivan aluksi pääsemme lukemaan pääsiäisen evankeliumit Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen mukaan. Sitten Huovinen käy läpi pääsiäisen tapahtumia avaten sieltä sieltä paljon kiinnostavia yksityiskohtia ja uusia näköaloja lukijan pohdittavaksi. Mitä oli se tuonelaan astuminen, miksi juuri naiset pääsivät niin keskeiseen rooliin ylösnousemuksen todistajina, entä mitä kaikkea meille avautuu vaikkapa kivestä hautakammion suulla? 

Puhuttelevia ajatuksia Huovisella on muun muassa siitä, että ylösnousemuksen edessä Jeesuksen seuraajilla ei ollutkaan suurta, voitonvarmaa uskoa, vaan aluksi he säikähtivät ja olivat ymmällä. Ja kun Johannes katsoi tyhjään hautaan, toisaalta kerrotaan, että hän näki ja uskoi, mutta sitten kuitenkin: vielä he näet eivät olleet ymmärtäneet. Mitä oli se usko, joka "ei vielä ymmärrä"? Huikea näkökulma siihen, että voi uskoa, vaikka ei aina kaikkea ymmärtäisikään. 

Toisaalta seuraavaksi kerrotaan, että viestiä ylösnousemuksesta lähdettiin viemään juoksujalkaa. Alkuhämmennyksen jälkeen sydämet syttyivät niin, että tuli kiire lähteä kertomaan ilouutista muillekin. 

Huoviselle on avautunut pääsiäisen sanomasta monia syvällisiä näkökulmia. Jaan tässä lopuksi vielä joitakin otteita kirjasta: 

Kristuksen tuonelaan astuminen vakuuttaa siitä, ettei niin synkkää paikkaa voi olla, ettei Kristus voisi tulla sinne. Jos hän kerran on laskeutunut keskelle kaikkein pahinta, niin eikö hän voisi tulla myös kaikkien niiden kauheuksien keskelle, joiden ahdistamina ihmiset maan päällä elävät. 

  Aina kun tunnustan uskoni siihen, että Kristus "astui alas tuonelaan", saarnaan itselleni ja muille siitä Jumalan armosta ja rakkaudesta, joka yltää helvetin porttien yli, sen perimmäisiin komeroihin saakka. 

*** 

Olisiko pääsiäisen ihme siinä, että Jumala "vierittää pois" kaikki ne suuret kivet, jopa "hyvin suuret kivet", jotka estävät pääsemästä armon ja anteeksiantamuksen vaikutuspiiriin. Jumala itse poistaa kaikki esteet ja avaa pääsiäisen todellisuuden ja ilon. Kun Jumala vierittää kivet pois, silloin valo pääsee sydämemme hautoihin ja silloin me pääsemme vapauteen ja uuteen elämään. 

*** 

Miten usein Jumala ja Kristus näyttäytyvätkään oudossa ja tuntemattomassa hahmossa. Monasti voi olla työlästä tunnistaa yllättävällä tavalla vastaantulevaa Kristusta. Christus incognito, tuntematon Kristus. 

  Mutta olennaisinta ei ehkä olekaan, huomaako ihminen Kristuksen, vaan se, näkeekö Kristus ihmisen. Kun Jumala katsoo ja muistaa, silloin ihmisen käy hyvin. 

Kuvituksena kirjassa on eri taiteilijoiden pääsiäisaiheisia maalauksia. Monet niistä ovat hyvin vanhoja, mutta on mukana hiukan uudempaakin tuotantoa, kuten eräs Kuutti Lavosen maalaus Tyrvään Pyhän Olavin kirkosta. 

Uusi ilo - Pääsiäisen evankeliumi tarjoaa siunattuja lukuhetkiä pääsiäisen aikaan. Kuten tarjosi joulun alla myös Eero Huovisen Pitkä ilo - joulun evankeliumi. 

WSOY 2014 

136 sivua 

Päällys ja graafinen suunnittelu: Marjaana Virta 

Kuvatoimittaja: Laura Arvela