Nykyään juostaan enenevässä määrin ihmeitten perässä, ja juuri siitä Suontokin kirjoittaa. Jeesus ei suotta varoittanut vääristä profeetoista ja lopun ajan eksytyksistä.
Jeesus ei sanonut, että ihmeiden voimalla lopun ajan seurakunta saa suuren voiton. Hän puhui ihmeistä varoittaessaan eksytyksistä, jotka tulevat lopun ajassa valheen kaikella voimalla, tunnusteoilla ja ihmeillä. Jeesus korosti, että ihmeet ovat lopun ajassa asia, josta tunnistamme eksytyksen. Sen pitäisi saada meidät tutkimaan tarkkaan kaikki, eikä uskomaan sokeasti jokaista ihmeiden tekijää.
Kuitenkin moni karismaatikko haluaa sulkea silmänsä siltä, että on myös epätervettä äärikarismaattisuutta ja ettei kaikki ihmeellinen ole Pyhän Hengen työtä. Pääasia tuntuu olevan, että ihmeitä tapahtuu, sivuasia taas se, mitä ihmeiden tekijät julistavat tai miten he ja heidän seuraajansa elävät.
Suonto ei lähde esittelemään kaikkia maailman harhaoppeja, koska niitä on aivan liikaa, mutta hän antaa neuvoja eksytysten tunnistamiseen ja terveeseen kristillisyyteen. Joistain harhoista hän kuitenkin kirjoittaa aivan omat lukunsa, nimittäin demoniopeista ja menestysteologiasta. Joista jälkimmäinen on kovasti muotia tällä hetkellä, mutta sitä syötetään uskoville niin ovelasti pieninä annoksina, etteivät he huomaa vaaraa. Eihän kukaan julistaja tule sanomaan, että olen menestysteologi, eikä minkään kirjan kannessa lue Sisältää menestysteologiaa, kuten Suonto huomauttaa.
Hän kertoo myös pitkin kirjaa valaisevia tosielämän esimerkkejä uskovien elämästä, jotka ovat erilaisiin eksytyksiin sekaantuneet. Jotkut heistä ovat suomalaisia, toiset maailmalta. Osa henkilöistä on tunnettuja julistajia, toiset tavallisia rivikristittyjä.
Kirja opettaa, että käytännön uskonelämässä ihmeitä tärkeämpää on Hengen hedelmä, Jumalan sana eli Raamattu ja pyrkimys elää sen sanan mukaan. Mitään sanan ulkopuolista uutta ilmoitusta ei ole enää tulossa, joten kaikki sellainen on harhaoppia, eikä karismaattisenkaan kristityn ole tarpeen saada jatkuvasti rohkaisua profetioista, vaan hän voi saada sitä Raamatusta, joka on aina se tärkein. Eräskin nainen oli 20 vuotta antanut jonkun profeetan ohjailla elämäänsä ennen kuin oli herännyt tajuamaan tilanteen. Se nyt tietysti oli ääriesimerkki, mutta kaikenlaista tapahtuu...
Suonto on hyvä opettaja, kirja on sopivan ohut vaikka kerralla lukaistavaksi ja nuo käytännön esimerkit lisäävät kerronnan mielenkiintoisuutta ja havainnollisuutta. Tajuaa, miten vakavista asioista on kysymys.
Loppuun on vielä lisättävä, että Suonto ei vastusta karismaattisuutta sinänsä, vaan on itsekin karismaatikko, vaikka kun hän varoittaa vaaroista, häntä syytetään siitä, ettei hän usko Pyhään Henkeen. Varoittaminen ja henkien erottaminen on joka tapauksessa täysin Raamatun mukaista, olihan Jeesuksenkin puheista ehkä puolet erilaista varoittamista, kuten Suonto kirjassaan myös muistuttaa.
One Way Mission 2015
Kuitenkin moni karismaatikko haluaa sulkea silmänsä siltä, että on myös epätervettä äärikarismaattisuutta ja ettei kaikki ihmeellinen ole Pyhän Hengen työtä. Pääasia tuntuu olevan, että ihmeitä tapahtuu, sivuasia taas se, mitä ihmeiden tekijät julistavat tai miten he ja heidän seuraajansa elävät.
Suonto ei lähde esittelemään kaikkia maailman harhaoppeja, koska niitä on aivan liikaa, mutta hän antaa neuvoja eksytysten tunnistamiseen ja terveeseen kristillisyyteen. Joistain harhoista hän kuitenkin kirjoittaa aivan omat lukunsa, nimittäin demoniopeista ja menestysteologiasta. Joista jälkimmäinen on kovasti muotia tällä hetkellä, mutta sitä syötetään uskoville niin ovelasti pieninä annoksina, etteivät he huomaa vaaraa. Eihän kukaan julistaja tule sanomaan, että olen menestysteologi, eikä minkään kirjan kannessa lue Sisältää menestysteologiaa, kuten Suonto huomauttaa.
Hän kertoo myös pitkin kirjaa valaisevia tosielämän esimerkkejä uskovien elämästä, jotka ovat erilaisiin eksytyksiin sekaantuneet. Jotkut heistä ovat suomalaisia, toiset maailmalta. Osa henkilöistä on tunnettuja julistajia, toiset tavallisia rivikristittyjä.
Kirja opettaa, että käytännön uskonelämässä ihmeitä tärkeämpää on Hengen hedelmä, Jumalan sana eli Raamattu ja pyrkimys elää sen sanan mukaan. Mitään sanan ulkopuolista uutta ilmoitusta ei ole enää tulossa, joten kaikki sellainen on harhaoppia, eikä karismaattisenkaan kristityn ole tarpeen saada jatkuvasti rohkaisua profetioista, vaan hän voi saada sitä Raamatusta, joka on aina se tärkein. Eräskin nainen oli 20 vuotta antanut jonkun profeetan ohjailla elämäänsä ennen kuin oli herännyt tajuamaan tilanteen. Se nyt tietysti oli ääriesimerkki, mutta kaikenlaista tapahtuu...
Suonto on hyvä opettaja, kirja on sopivan ohut vaikka kerralla lukaistavaksi ja nuo käytännön esimerkit lisäävät kerronnan mielenkiintoisuutta ja havainnollisuutta. Tajuaa, miten vakavista asioista on kysymys.
Loppuun on vielä lisättävä, että Suonto ei vastusta karismaattisuutta sinänsä, vaan on itsekin karismaatikko, vaikka kun hän varoittaa vaaroista, häntä syytetään siitä, ettei hän usko Pyhään Henkeen. Varoittaminen ja henkien erottaminen on joka tapauksessa täysin Raamatun mukaista, olihan Jeesuksenkin puheista ehkä puolet erilaista varoittamista, kuten Suonto kirjassaan myös muistuttaa.
One Way Mission 2015
116 sivua
Raamattu se tosiaan pitäisi olla kaiken ohjenuora. Tulee mieleen se, "koetelkaa kaikki ja pitäkää se mikä hyvää on..."
VastaaPoistaOlipa mukava löytää blogisi! Minäkin olen huolestunut uuskarismaattisuudesta ja sen lieveilmiöistä. Tyttäreni etsii itselleen hengellistä kotia muutettuaan työn perässä Vantaalle ja on vaikea tukea ja kannustaa positiivisesti oman seurakunnan etsintää. Niin paljon on kaikenlaista varottavaa/varotettavaa, varsinkin nuorten aikuisten yhteisöissä.
VastaaPoistaHäivähdys, tervetuloa blogin lukijaksi. Kyllä nuorilla on monia vaaroja, itse en ainakaan nuorena osannut ajatella tarpeeksi kriittisesti asioista. Mutta toivotaan Jumalan johdatusta tyttärellesi.
Poista