Bo Giertz: Hebrealaiskirje

Suomentanut Samppa Asunta 

Tämä Bo Giertzin selitysteos käy Heprealaiskirjeen läpi tiivistetyssä muodossa. Giertz ei selitä Heprealaiskirjettä yksityiskohtaisesti jae jakeelta, vaan jakaa kunkin luvun muutamaan osaan, joissa käsittelee tärkeimmät asiat. Kirjassa on siten vain alle sata sivua, joten se on helppo lukea silloinkin, kun kovin paksun kirjan lukeminen ei suju. 

Giertzin kertomana Heprealaiskirjeestä avautuu uusia ulottuvuuksia. Kirjeen keskeisintä sanomaa on Jeesuksen ylimmäinen pappeus ja hänen uhrinsa. Papilla ei tässä tarkoiteta sitä, mitä me papilla ymmärrämme eli sanan opettajaa, vaan kaiken aikaa viitataan jo Vanhasta testamentista tuttuun uhripappeuteen. Pappi ei ollut se, joka edusti Jumalaa kansalle, vaan se, joka edusti kansaa Jumalalle. Ja se oli uhripappeutta. Jeesuksesta tuli se ylimmäinen pappi, joka uhrasi ikuisesti riittävän, täydellisen, kertakaikkisen uhrin. Mitään muuta ei enää tarvita; kaikki on jo täytetty. 

Giertz kirjoittaa: 

Kristus uhraa täydellisen uhrin, joka voi todella ottaa pois kaiken synnin ja "tehdä täydelliseksi ne, jotka pyhitetään". Tämä anteeksiantamus on nimittäin kokonainen ja täydellinen. Siltä, joka on osallinen suuren ylimmäisen papin suorittamasta työstä, on syyllisyys pyyhitty ainaiseksi pois. Jumalan edessä hän on nyt niin puhdas kuin hänellä ei olisi koskaan syntiä ollutkaan. 

Toiseksi Heprealaiskirje rohkaisee lukijoita pysymään kestävinä uskossa ja toivossa, vaikka mitä tulisi. Ei pidä luopua uskosta eikä jättää seurakuntayhteyttä. Sen sijaan kristittyjä rohkaistaan panemaan pois synti ja kaikki se, mikä painaa, ja katsomaan uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen. Vaikka tulisi vainoja ja kärsimystä, ei pidä lannistua. Kärsimys voi meistä tuntua Jumalan rangaistukselta, mutta sitä se ei ole; rangaistuksen on Jeesus kärsinyt puolestamme. Sen sijaan meitä kyllä kuritetaan niin kuin rakkaita lapsia. 

Kiinnostavia näköaloja avautuu Giertzin selittäessä alkukielen sanojen tarkkoja merkityksiä. Tässä eräs puhutteleva ajatus: 

Sen, joka on saanut kuulla siitä, on otettava siitä vaari, eikä hän saa vain kulkeutua sen ohi, "ajelehtia", kuten sananmukainen käännös kuuluisi. Luopuminen ja hukkaan joutuminen on harvoin seurauksena harkitusta ja huolellisesti perustellusta päätöksestä. Useimmiten syynä on virran mukana ajelehtiminen. Siitä kirjoittaja tässä varoittaa. 

Uhripalveluksen teema puolestaan jatkuu vielä Heprealaiskirjeen viimeisessäkin luvussa. Meidät kristityt on kutsuttu yleiseen pappeuteen, omalta osaltamme toimittamaan tietynlaista uhripalvelusta: 

Se on hengellistä temppelipalvelusta, joka on toisaalta kiitoksen ja ylistyksen uhraamista, toisaalta voimien, ajan ja rahan uhraamista lähimmäisen palvelukseen - siis sekä palvonnan että palvelemisen uhria. Sillä "senkaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy" - ei muunlaisiin. 

Sekä Heprealaiskirje että tämä Bo Giertzin selitysteos ovat meille nykykristityille entistä ajankohtaisempaa ja tarpeellisempaa luettavaa. Mekin tarvitsemme rohkaisua pitämään kiinni siitä, mitä meillä on, ettemme ajelehtisi virran mukana eksyksiin emmekä mukautuisi tämän maailman menoon. Ei luovuta, ei anneta periksi! Meillä on Jeesuksen täytetyssä työssä sellainen aarre, joka on arvokkaampaa kuin mikään, mitä maailma voi tarjota. 

SLEY-Kirjat 1988 

84 sivua 

Alkuteos: Hebrèerbrevet (1982)

Kansi: Pertti Judin