Haluan kiittää siitä lunastuksesta, jonka Jeesus on täysin täyttänyt, lukea siitä ja jakaa löytöjäni täälläkin. Ja mitä kristillisiä kirja-aarteita vastaan tuleekaan, luterilaisesta näkökulmasta niistä edelleen kirjoittelen.
Suurempi kuin elämä on sinun armosi. Minun huuleni ylistävät sinua.
Ps. 63:4
Mä tahdon kertoa kalleimmasta
ja rikkaudestani riemuita.
En huoli maasta, en taivahasta,
isäni on itse Jumala.
Mä kaikki aarteet sain omakseni
ja kuulun perheeseen kuninkaan,
kun synnyin kasteessa Isälleni,
lapseksi kaikkeuden valtiaan.
Ei tule murhetta lapsellensa,
kun Herra synnistä lunasti.
Hän kaksin kerroin ja korkoinensa
jo maksoi valtavat velkani.
SK 331:1,3,4
P. S.
En voi muistaa, mitä kaikkea olen kirjoittanut täällä blogissa vuosia sitten. Ehkä jotain on muuttunut, ja toivottavasti olen edes vähän kasvanut ja kypsynyt ihmisenä ja kristittynä vuosien varrella. Mutta paljon on ennallaan, ennen kaikkea se vahva ja luja Kristus-kallio, jonka varassa on turvallista elää silloinkin, kun tunteet ja erilaiset elämänvaiheet tulevat ja menevät.
Vanhat kirjakuvani ovat usein olleet todella huonoja. Kirjakuvien ottaminen ei ole vahvin puoleni, mutta pitää pyrkiä ottamaan edes vähän parempia kuvia aina kun se vain on mahdollista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti