Teologian tohtori Juho Sankamo selvittää uudessa kirjassaan Raamatun, kirkkoisien ja arkeologian valossa sitä, millainen kirkko oli aivan alussa. Millaista jumalanpalvelusta siellä vietettiin, millaisia virkoja kirkossa oli apostolien ajan jälkeen, millaisia olivat ensimmäiset kokoontumispaikat? Entä millaisia opillisia kysymyksiä ja harhaoppeja kirkko joutui tuolloin kohtaamaan?
Heti alkuun käydään läpi Kristuksen kirkon tunnuspiirteet: se on yksi, pyhä, yhteinen (katolinen) ja apostolinen. Seuraavassa luvussa puolestaan avautuvat yllättävän mielenkiintoiset näköalat kristinuskon juutalaisiin juuriin. Monilla Vanhan ja Uuden testamentin kertomilla asioilla on yllättäviä yhtymäkohtia. Esimerkiksi miten Baabelin torni ja helluntai liittyvät toisiinsa - vastakohtina toisilleen? Tai mitä tekemistä toistensa kanssa on sillä, kun Aadamin kyljestä luotiin Eeva ja kun Kristuksen kylki puhkaistiin ristillä?
Mitä juutalaisuuteen ja Israeliin tulee, sain myös kerrankin todella valaisevaa opetusta joistain asioista, joista olen joskus kuullut kaikenlaista sekavaa opetusta. Koin todellisia ahaa-elämyksiä kirjan äärellä. Eikä vain noihin juutalaisiin juuriin liittyen, vaan moneen muuhunkin asiaan.
Alkukirkon virkoja olivat piispat, paimenet ja diakonit. Harhaopeista Sankamo käsittelee doketismia, nikolaiittoja, judaismia ja markionilaisuutta. Yllättävän ajankohtaisilta ne kuulostavat nykyäänkin, kun niihin tarkemmin perehtyy.
Sankamon teoksessa minua kiinnostivat muun muassa lukuisat lainaukset kirkkoisiltä ja Didakhesta eli niin kutsutusta Apostolien opetuksesta (joka on yksi tärkeimmistä ja vanhimmista Uuden testamentin jälkeisistä kristillisistä kirjoituksista). Nehän kertovat paljon alkukirkon elämästä.
Itselleni Juho Sankamo oli ennestään tuntematon. Yllätyksekseni hän kertoo jo kirjan alkupuolella olevansa katolisen kirkon jäsen. Pieni googletus kertoi hänen liittyneen katoliseen kirkkoon ilmeisesti vasta viime kesänä. Tuo hänen katolisuutensa näkyy varsinkin kirjan alkupuolella luvussa Kristuksen kirkon tunnuspiirteet. Mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää tekstiä sinänsä.
Etukäteen luulin, että Sankamon kirja Perussanoman kustantamana olisi luterilainen, ja toiseksi luulin sen käsittelevän alkukirkkoa. Käsittelihän se sitä, mutta oli siis myös varsinainen roomalaiskatolisen kirkon mainospuheenvuoro.
Muutenhan Sankamon teos on hyvä ja syvällinen, ja avaa lukijalle monia uusia näköaloja. Alkukirkon elämästä ja katolisesta kirkosta kiinnostuneiden kannattaa siihen tutustua.
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!
Perussanoma Oy 2018
224 sivua
Kansi Milla Aura-Tolonen / Milart
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti